Kerimäen luoteinen osa, alueita nykyisen Savonlinnan rajalta Enonkosken Hanhivirtaan, Heinävedelle ja Savonrannalle on ollut vankkaa Makkosten suvun asuttamaa aluetta. Osa Enonkosken alueista on vieläkin Makkolan kylän nimellä. Makkolan kylällä Makkosia on asunut useammassa paikassa (Kerimäen historia) 4 savua. Kylä on saanut nimensä silloisten siellä asuneiden Makkosten enemmistön mukaan.

Vanhin Makkosten yhtäjaksoisesti saman suvun hallussa oleva tila (v:sta 1541) on tiettävästi Ala-Pesolan tila ent. Kautola. Maantarkastuksen mukaan v 1664 käytössä oli Makkola 3, isojaon v. 1839 -1840 jälkeen Makkosille kuului Makkola 13 - 17 tiloja. Suvun hallussa oli Makkola 3 tilat, joista v. 1840 muodostettiin Makkola 13, joka taas jakautui 4 tilaan, osa Enonkoskelle (3) ja 1 Kerimäen puolelle.

0mistajista mainittakoon Germund (Kiermo) Makkonen joka edusti ensimmäisenä kerimäkeläisenä talonpoikana valtiopäivillä Tukholmassa v. 1650.

Viimeisin sukupolven vaihdos tehtiin v. 1999, kun Tuomo Pesosen poika Olli (16. sukupolvi) ryhtyi jatkamaan tilan hoitoa viljanviljelijänä.

Heikki Makkosen talonpoikaissuku jatkuu Kerimäen Makkolassa AlaPesolan tilalla. Talonpoikaistaloon on kuulunut aina karja erilaisine eläimineen antamaan siinä asuville elannon, joka myöhemmin on ollut tärkeä tulon lähde. Isäntien arvon ja "talon mitta" olivat hevoset. Kylän kesken (ja naapurikylänkin) kilpailtiin siitä, kenellä ja missä talossa oli "komiampi ratsu", myös lukumäärä ol tärkeä. Testaus paremmuudesta tehtiin mm. Joulukirkkomatkoilla.

Tilalla on 1900-luvun alussa rakennettu hirsinen päärakennus. Kertoman mukaan nykyinen on ainakin 3:lla paikalla pihapiirissä. 1650 - luvulla silloinen talo poltettiin ruptuurisodan aikana. Isäntänä oli silloin 5:s sukupolvi, Heikki Ollinpoika Makkonen. Tuotantorakennus (navetta) on kivihirsirakennus (1929 - 30), jota vuosien varrella on muutettu ja korjattu aikansa mukaiseksi. Karjaa tilalla oli v:teen 1996 saakka. Terveydelliset syyt ja EU:n tuomat erilaiset velvoitteet olivat osatekijöitä karjasta luopumiseen. Eteen tuli tuotantosuunnan muutos - viljanviljely.

Emäntä Laila Pesonen, 14:s sukupolvi (Makkonen Säämingin Juvolasta) hoiti tilaa neljän lapsensa kanssa v:sta 1955 isännän Arvi Pesosen kuoleman jälkeen vuoteen 1965, jolloin luovutti isännyyden pojilleen Tuomolle ja Pekalle. Tyttäret Leena ja Ulla hakeutuivat opiskelemaan, perustivat perheet ja lähtivät työelämään. Veljekset lähtivät erilleen v. 1977, Tuomo jäi perheineen sukutilaa viljelemään, Pekka muutti perheineen viereiseen pitäjään Enonkoskelle opettajaksi. 460 vuotta sama suku on selvinnyt myötä- ja vastamäistä. Perintötila on tuonut mukanaan omat rasitteet ja velvoitteet jatkaa esi-isien työtä.

1. Heikki Makkonen

v. 1541 - 1554

2. Antti Heikinpoika Makkonen

v. 1554 - 1571

3. Olli Antinpoika Makkonen

v. 1571 - 1625

4. Germund Ollinpoika Makkonen

v. 1625 - 1654

5. Heikki Ollinpoika Makkonen

Ed. Veljenpoika v.1654 - 1668

6. Tuomas Heikinpoika Makkonen

v. 1668 - 1679

Heikki Heikinpoika Makkonen

v. 1679 -1713 ed. Veli

7. Pekka Heikinpoika Makkonen

v. 1713 - 1726

8. Antonius Pekanpoika Makkonen

v. 1726 - 1740

Heikki Ollinpoika Makkonen

v. 1740 - 1769 ed. Serkku

9. Elina Heikintytär Makkonen

pso Heikki Pesonen

v. 1769-1810

Pesosten suku jatkuu 10 – 15 sukupolven ajan.

14. Arvi Paavonpoika Pesonen

v. 1953- 1955